Ihmisen suhde luontoon
Varhaisissa keräily- ja pyyntikulttuurissa (200000-8000 eaa.) ihmisen vaikutus luontoon oli vähäinen. Pienet ihmisheimot vaelsivat etsien eläimiä metsästettäväksi tai luonnonantimia kerättäväksi. Neoliittisen vallankumouksen myötä ihmiset siirtyivät maanviljelyyn noin 10000 v. sitten. Paikalleen asettuminen synnytti tehokkaamman ravinnontuotannon, kaupungit, kirjoitustaidon sekä erikoitumisen ammatteihin. Merkittävä käänne ihmisen luontosuhteessa tapahtui 1700-luvun lopulla, kun teollisen vallankumouksen myötä alkoi koneellinen massatuotanto.
Teollisen vallankumouksen aikana tiede kehittyi. Lääketiede, esimerkiksi rokotteet, on pidentänyt ihmisten elinikää. Teknologia mahdollisti luonnonvarojen tehokkaan hyödyntämisen. Elintason nousu paransi elinmahdollisuuksia ja loi jätettä tuottavan kulutusyhteiskunnan. Väestönkasvu räjähti 1800-luvulta nykypäivään 1 miljardista 7 miljardiin! Teollistumiseen liittyy myös kaupungistuminen: liikaväestö muutti maaseudulta töihin tehdaskaupunkeihin. Jättikaupungeissa joudutaan ratkaisemaan mm. liikenteeseen, jätehuoltoon ja hygieniaan liittyviä ongelmia.
Edellä mainittu kehityskulku on johtanut luonnon ylikuormittumiseen, uusiutumattomien luonnonvarojen hupenemiseen, ilmastonmuutokseen ja aineellisen hyvinvoinnin epätasaiseen jakautumiseen. Tulevaisuudessa ihmiskunnan tulisi ratkaista mm. ruuan ja juotavan veden riittävyys, merenpinnan mahdollinen nousu, otsonikato, jätevuoret ja lämpimien alueiden kuivuminen.
Monet tutkijat ovat puhuneet kestävän kehityksen puolesta: jatkossa tulisi huomioida luonnonvarojen riittävyys ja ihmisten yhdenvertaisuus tinkimättä liikoja aineellisesta hyvinvoinnista. Käytännössä yksilöt voivat miettiä kulutusvalintojaan sekä kierrättää. Valtiot voivat valistaa, säätää ympäristölakeja, ohjata verotuksella ihmisten kulutusta tai harjoittaa yritysten kautta päästökauppaa.
Yksi ihmisen luontosuhteeseen vaikuttanut tieteellinen teoria on evoluutioteoria, jonka Charles Darwinin muotoili kirjassaan Lajien synty (1859). Teoria esittää, että eläinlajit ovat muuttuneet miljoonien vuosien saatossa luonnonvalinnan kautta. Jos mutaation kautta eläimellä syntyy ominaisuus, joka auttaa sitä säilymään hengissä, periytyy ominaisuus jälkeläisille. Esimerkiksi ihmiseltä on surkastunut turhaksi käynyt häntä häntäluuksi. Mikä myös viittaa siihen, että olemme polveutuneet apinoista. Ympäristöetiikan ydinkysymys onkin se, että jos ihminen kuuluu osaksi luontoa, niin mitä voimme laskea moraalin piiriin? Onko luonnolla itseisarvo (luontokeskeinen ympäristöetiikka) vai tuleeko luontoa tarkkailla vain ihmisen kautta esim. hyödyn näkökulmasta (ihmiskeskeinen ympäristöetiikka)?
Suhteemme eläimiin on vielä mutkikkaampi kuin elottomaan luontoon: luemme lehdistä kauhistellen villieläinten vaaroista; paijaamme lemmikkejämme; syömme tehotuotettua kotieläimen lihaa. Eläimiltä puuttuu ihmisillä oleva vapaus tehdä moraalivalintoja, mutta emme voi kohdella niitä myöskään esineenomaisesti.
Edellä on maalailtua synkkiäkin kuvia ihmiskunnan tulevaisuudesta. Ihmisellä on kuitenkin poikkeuksellinen kyky sopeutua luontoon. Ja vaikka ihmiskunnan vaikutus luontoon on tällä hetkellä historiallisen suuri, niin myös moraalinen huolemme on kasvanut ongelmia tahdissa. Kiinnitämme yhä enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen. Monessa suhteessa ihmiskunta elää nyt turvallisinta ja onnellisinta aikakauttaan. Vain muutamia satoja vuosia sitten taudit ja sodat saattoivat pyyhkäistä Euroopan kartalta 1/3 väestöstä ja eläimiä pidettiin koneenkaltaisina. Tässä ja nyt, luonnon suojeleminen on ihmiskunnan elinehto; elämän kunnioittaminen moraalinen velvollisuutemme.
Ilmastonmuutostehtäviä:
5.Tutki seuraavia sivuja ja poimia niistä 5 mielenkiintoista ympäristötietoa (esim. väkiluvun kehitys, hiilidioksidipäästöt, keskilämpötilankehitys, eettinen kuluttaminen)
- http://www.ilmasto.org/ (Ilmastopeli, vierailupaketti yläasteelle
- http://www.peterrussell.com/Odds/WorldClock.php
- –http://www.breathingearth.net/
- –http://www.motiva.fi
- –http://makeitfair.fi
- –http://www.cleanclothes.org
- –http://www.eetti.fi (Reilut reitit –nettipeli)
- – http://maailma.net/nakokulmia
4) Pohdi suhdettasi eri eläimiin: esim. villieläinten uhka ja metsästys, lemmikkieläinten inhimillistäminen, kotieläimet ja tehotuotanto
5) Saimaan norppa on yksi rauhoitettu ja uhanalainen laji. Selvitä mikä on Saimaan norppa kannan nykytilanne
6) Perustele miksi eläimiä tulisi käyttää/ei tulisi käyttää eri tuotteiden koekäytössä (eläinkokeet)
Linkki: http://www.animalia.fi/
Energiaan ja asumiseen liittyviä tehtävät
1) Mihin koulussa kuluu energiaa ja miten sitä voitaisiin säästää?
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/koulut_ja_oppilaitokset/aktiivista_oppimista_ja_konkreettisia_saastoja/kouluissa_kuluu_energiaa
(http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/koulut_ja_oppilaitokset/aktiivista_oppimista_ja_konkreettisia_saastoja/5_vinkkia_koulun_energiansaastoon
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/koulut_ja_oppilaitokset/aktiivista_oppimista_ja_konkreettisia_saastoja/valaistus
2) Tee itsellesi top-5 lista siitä miten voisimme säästää energiaa asumisen yhteydessä
http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa
3) Vertaile ilmastonmuutoksia esimerkiksi syntymävuotesi ja nykyhetken välillä
http://ilmasto-opas.fi/fi/datat/mennyt-ja-tuleva-ilmasto#DoubleMapTimelinePlace
4) Tutki millä tavalla ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa:
http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/ea1d7fc1-5a5a-457f-bd42-984e594685ba/vaikutukset.html
5) Mitä erilaisia uusiutuvia energialähteitä on olemassa? Esittele 3 niistä.
http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia
Käytännön opetusesimerkkejä esim. Oppilaat tutkivat ja laskivat itse, kuinka paljon erilaiset ja eri-ikäiset sähkölaitteet kuluttavat energiaa ja etsivät tietoa sähkön alkuperästä
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/koulut_ja_oppilaitokset/kaytannon_opetusesimerkkeja
http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/koulut_ja_oppilaitokset/energia-aiheiset_opetusmateriaalit
Video kouluruokailusta:
http://areena.yle.fi/tv/1696508
Earth hour -tapahtuma